Näytetään tekstit, joissa on tunniste reseptit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste reseptit. Näytä kaikki tekstit

lauantai 19. syyskuuta 2015

Banaani-suklaa"leipä"

Eräs suuresti ihailemani nainen tekee maailman herkullisimpia banaani-suklaamuffinsseja. (Ihailen hänessä kyllä paljon muutakin kuin leivontataitojansa!) Niistä inspiroituneena halusin itsekin kokeilla jotain saman tyylistä. Pienen googlailun jälkeen löysin muutamat 'Chocolate chip banana bread'-reseptit ja sovelsin niistä omani. Ihan alkuun täytyy todeta, että vaikka tämä herkku on olevinaan leipä ja paistetaan coolisti leipävuoassa, on kyse pikemminkin kakusta. Edes 'makea leipä' ei ole sopiva kuvaus tälle herkulle.

Tämäniltaisessa versiossa on käytetty leivinjauhetta, mutta suurimmassa osassa resepteistä on kohotusaineena sooda. Sitä ei sattunut löytymään meidän kaapeista, mutta ilmeisesti resepti toimii myös leivinjauheella. Kokeile toki soodalla jos sitä leivontakaapistasi löytyy! :)

Ainekset:
  • 200-250 g huoneenlämpöistä voita
  • 3,5 dl sokeria
  • 2 munaa
  • 4 mahdollisimman kypsään ikään ehtinyttä banaania
  • 1-2 rkl maitoa
  • 5 dl jauhoja
  • 3 tl leivinjauhetta (tai ruokasoodaa)
  • 1 levy Fazerin sinistä (vähintään!)
Tee näin:
  1. Laita uuni lämpenemään 190-200 asteeseen.
  2. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri.
  3. Lisää munat, muussatut banaanit ja maito. Äläkä pelästy vaikka taikina näyttää tässä vaiheessa aika ällöltä!
  4. Sekoita leivinjauhe/sooda jauhoihin ja lisää nämä taikinaan.
  5. Pilko suklaa ja lisää sekin vielä taikinaan .
  6. Kaada leipävuokaan, tyrkkää uuniin ja odottele herkun paistumista 35-45 minuuttia.
  7. Paistumisen jälkeen anna jäähtyä vähintään puoli tuntia. Maistuu myös erinomaiselta vaikka antaisi mehevöityä seuraavaan päivään jääkaapissa.
Tässä on käytetty vain yhtä tölkkiä per leipä.
En omista yhtäkään coolia leipävuokaa. Jaan taikinan sen sijaan kahteen maitotölkkiin joista on yksi sivu leikattu auki. Tölkkiä kannattaa lisäksi tukea toisella tölkillä, muuten reunat saattavat antaa liikaa periksi.  Maitotölkissä paistettuna tämä herkku on oiva vieminen sillä emännän/isännän ei tarvitse murehtia vuoan tiskaamisesta ja palauttamisesta ;)

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Fajitas-salaatti

Isänpäivän kunniaksi herkuteltiin Ruokahommia-blogista bongatulla Fajitas-salaatilla, nam!



Ohjeeseen tuli pienenpieniä muutoksia ja siitä tuli todella herkullista! Laitan jokaisen osion ainekset ja toimenpiteet erikseen, tässä:

Salaattipohja:
  • pieni kerä jäävuorisalaattia
  • ruukullinen rucolaa
  • ruukullinen (tai hieman vähemmän) korianteria
  • rasiallinen kirsikkatomaatteja
  • avokado
Yllä olevat ainekset pestään, pilkotaan ja sekoitetaan keskenään salaattipohjaksi.


Sipuli&paprika:
  • kolme punasipulia
  • kaksi paprikaa
  • hunajaa
  • muutama ripaus suolaa
  • öljyä tai voita paistamiseen
Sipulit renkaiksi ja paprikat suikaleiksi. Kuumenna rasva. Mä tykkään käyttää oliiviöljyä ja voita keskenään, koska pelkkä voi palaa helpommin ja öljy taas helposti räiskyy. Pidän myös kummankin mausta. Paprikat ja sipulit kuumalle pannulle, kuullota hetki kuumalla ja vähennä lämpöä. Lisää päälle reilusti hunajaa ja anna karamelisoitua. Lopuksi, lisää hieman suolaa.


Kana:
  • 300g (tai enemmän!) maustamattomia broilerinfilesuikaleita
  • Santa Marian Fajita-marinadista puolet (löytyy ihan tavallisen ruokakaupan texmex-hyllystä)
  • valkosipulinkynsi
  • paprikamaustetta (mieluiten makeaa ja savustettua)
  • mustapippuria
  • ripaus suolaa
  • punainen chili
  • (chilimaustetta)
  • rasvaa paistamiseen
Laita kana marinoitumaan. Ilman marinadiakin pärjää varmasti oikein hyvin, mutta halusin kokeilla tuota Santa Marian uutta marinadia ;) Paista kana ja pilkottu chili pannulla (eri pannulla, jotta sipuli ja paprika pysyvät lämpimänä). Lisää valkosipulimurska ja mausteet.


Kastike:
  •  n. 1 dl ranskankermaa
  • n. 1 dl turkkilaista jogurttia
  • 3 valkosipulinkynttä murskattuna
  • tilkka sitruunamehua
  • mustapippuria
  • suolaa
Kaikki vaan sekaisin!


Lisäksi:
  • salsaa (suosittelen tekemään itse, netistä löytyy hyviä reseptejä!)
  • nachoja
  • (hunajapaahdettuja pähkinöitä)

Onnea vielä kaikille isille, isoisille, isoisoisille, appiukoille, isähahmoille ja tuleville isille! <3 Olette korvaamattoman tärkeitä.

torstai 6. marraskuuta 2014

Muhkeat mokkapalat

Mokkapalat on mulle sellainen tosi suomalainen jälkkäri, josta tulee mieleen lapsuus ja ala-asteen 'pullikset', nykyisimmin ilmeisesti 'bullixet'. Ei ilmeisesti ole kyse mitenkään kovin perinteisestä suomalaisesta herkusta, lienee joskus jostain valtameren tuolta puolen rantautunut... Onkohan kukaan tutkinut mokkapalojen historiaa? ;) Mulle tutuimpia nimityksiä on mokkapalat tai suklaaruudut, mutta ilmeisesti tälle herkulle on monenlaisia nimityksiä ja hyvinkin erilaisia reseptejä. On myös monta koulukuntaa siitä, millaisia mokkapalojen tulee olla. Oma mielipiteeni on se, että niiden tulee olla meheviä ja kuorrutetta saa mielummin olla liikaa kuin liian vähän.


Miten intouduinkaan tänään tekemään mokkapaloja? Todettiin mieheni kanssa, että mokkapalat ei todellakaan oo mun juttu, mulle on hyvin epätyypillistä leipoa jotain mokkapalojen kaltaista. No, tähän löytyy hyvä selitys. Tehdään porukalla mokkapaloja Jyväskylän yliopistolla ensi viikolla järjestettävään Veritas Forum -tilaisuuteen ja lupasin, että meille voi maanantaina tulla leipomaan muutaman pellillisen. No, täytyyhän sitä testata reseptejä, ennen kuin alkaa useampaa pellillistä leipomaan ;) Sitä paitsi, nämä kyseiset yksilöt tuli syötyä tänään Opkon illassa :)

Tässä tänään testattu ja hyväksi havaittu resepti, alkuperäinen löytyy täältä.

Pohja:

200g voita tai vaikkapa juoksevaa pullomargariinia
4 munaa
3 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
3-5 rkl tummaa kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
2 dl maitoa, nyt meni punaista luomua

 Kuorrute:

50g voita
8 palaa taloussuklaata
1 pkt (500g) tomusokeria (joo-o, ihan sikana!)
50 ml vahvaa kahvia
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
vaniljatankoa rouhittuna myllystä (meiltä loppui vaniljasokeri kesken, muuten olisin laittanut sitä)
ripaus suolaa
(tilkka maustamatonta jogurttia tai maitoa tai lisää kahvia)

Tee näin:
  • (Sulata rasva ja laita jäähtymään.)
  • Muista laittaa uuni päälle (200 astetta)
  • Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.
  • Sekoita kuivat aineet keskenään.
  • Lisää vuorotellen maitoa ja kuivia aineita (siivilän läpi) munasokerivaahtoon varovasti haarukalla tms. käännellen.
  • Sekoita joukkoon rasva.
  • Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille.
  • Paista 200 asteessa n. 15 min.
  • Paistamisen aikana valmista kuorrute, jotta saat sen heti pohjan päälle.
    • Sulata kattilassa voi ja suklaa, varo ettei suklaa saa liikaa lämpöä.
    • Lisää joukkoon kahvi ja kaikki muutkin aineet, pidä kattila loppuun asti levyllä, miedolla lämmöllä.
    • Jos on liian paksua, lisää vähän nestettä. Mä lisäsin maustamatonta jogurttia.
  • Kun pohja on valmis, levitä kuorrute heti. Jos haluat päälle nonparelleja tms, täytyy toimia todella nopeasti! Tämä kuorrute jäähtyy nopeammin kuin mikään aiemmin kokeilemani kuorrute! 

 Toivottavasti myös sä saat tällä reseptillä maistuvia mokkapaloja! :)

torstai 30. lokakuuta 2014

Keksitaikinan pakastaminen

Oon jo aiemmin postannut mainion keksireseptin, mutta tässä vielä muutama vinkki!

Ensinnäkin, tumma suklaa ei toimi. Vaikka kuinka rakastan tummaa suklaata, sitä ei kannata sekoittaa tähän reseptiin. Sen sijaan esim. Maraboun minttukrokantti toimii! ;)


Toiseksi, taikina toimii, vaikka sen pakastaisi. Tästä saa mainion vierasvaran, kun pakkaa pötköiksi pakkaseen! Ei tarvitse kuin avata käärö, pilkkoa sopivan kokoisiksi paloiksi, laittaa sellaisenaan pellille ja uuniin. Vie ihan hitusen enemmän aikaa uunissa, mutta lopputulos on aivan yhtä herkullinen herkullinen.



Sellainen vinkki vielä, ettei pötköä luonnollisestikaan kannata säilyttää montaa kuukautta samassa lokerossa vaikkapa lohen kanssa, yäk! Kerran kävi näinkin... Olen tähän asti pakannut pötköt vain leivinpaperiin, mutta esim. kelmu voisi olla hyvä lisäsuoja. Kaikkina muina kertoina taikina on säilynyt erinomaisena, eikä siihen ole tarttunut mitään hajuja tai makuja.

Vertailun vuoksi vielä kuva tuoreesta taikinasta tehdyistä kekseistä paistumassa:


Me saadaan toivottavasti pian kokea, millaista elämä on pienen ihmisen aikatauluttamana. Nämä taikinapötkylät tulevat varmasti olemaan korvaamattoman arvokkaita niinä hetkinä, kun halutaan helposti jotain hyvää ja tuoretta kakkavaippa-arjen keskelle tai kun saamme vastaanottaa vieraita tuoretta vauvaa katsomaan.

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Popparikakku

Jos googlaa 'popcorn cake' löytää meheviä kuvia tästä kummallisesta herkusta. Tein hieman maltillisemman (laiskemman) version lähinnä niistä aineksista, mitä kaapista löytyi, sillä jotain herkkua oli saatava pöytään nopsasti.


Ja sehän olikin yllättävän nopeaa ja helppoa. Tästä kakusta löytyy voinmakuisia poppareita, valkoisia vaahtokarkkeja, nonparelleja, valkosuklaata ja suolapähkinöitä.


Suosittelen kokeilemaan värikkäitä m&m's-karkkeja, ainakin kuvissa ne näyttävät hauskoilta, ja uskon, että ne ovat mukavia ylläreitä kakun seassa.

Valtameren toiselta puolen löytyy kyllä mielenkiintoisia makuyhdistelmiä. Tuntuu, että monissa jenkkiläisissä herkuissa ja safkoissa sekoitetaan surutta makeaa ja suolaista. Ite tykkään, ja oon nykyään alkanut laittamaan mm. kuuman kaakaon sekaan hyppysellisen suolaa ja vaniljasokeria. En kuitenkaan mielelläni käyttäisi esim. pekonin makuista hammastahnaa.



Tässä tämän kakun suurpiirteinen ohje:
  • 1 pussi voinmakuisia poppareita
  • keskikokoinen pussi vaahtokarkkeja
  • kourallinen kaapissa ummehtuneita suolapähkinöitä
  • puoli levyä valkosuklaata
  • nonparelleja
1. Poppaa popparit, varo polttamasta.
2. Sulata vaahtokarkit isossa kulhossa mikrossa.
3. Laita popparit vaahtokarkkimössön sekaan, jätä siemenet pussin pohjalle, ne ei tuntuis kivoilta syödessä...
4. Sekoita sekaan suolapähkinät ja muu sälä. Jos laitat jotain suklaakarkkeja, anna popparivaahtis-seoksen jäähtyä hieman, ettei suklaa heti sula rumasti.
5. Painele seos vuokaan. Silikonivuoka oli ainakin näppärä. Mömmö oli sen verran tukevaa, että sitä olisi pystynyt kyllä muotoilemaan käsinkin.
6. Ota se pois sieltä vuoasta ja johonkin nätille (tai rumalle) lautaselle.
7. Koristele. Mä laitoin valkosuklaata, pähkinöitä, vaahtiksia ja nonparelleja. Värikkäämpi kakku on varmasti hauska koristelemattakin! :)
8. Koita selvitä kakun leikkaamisesta.
9. Koita selvitä jännittävästä makuelämyksestä tai mahdollisten vieraiden reaktioista.

Kivaa viikkoa teille!

<3: H

P.S. Hups! Unohdin mainita yhden ainesosan. Ruokalusikallisen voita voi sulattaa vaahtisten seassa!

torstai 27. maaliskuuta 2014

maanantai 3. helmikuuta 2014

Chaita luvassa ;)

Kirjoitin chaista, tuosta hurmaavan mausteisesta makeasta aasialaisesta maitoteestä, syyskuussa. (Klikkaa, ja lue.) Sitä on tullut nautittua syksyn ja talven mittaan litrakaupalla. Onneksi arkinen chai voi olla ihan terveellistäkin, jos vähentää sokerin määrää. Suurimmalla osalla chaihin käytettävistä mausteista on nimittäin vaikka mitä terveysvaikutuksia!


Ravintolapäivä on taas kahden viikon päästä, jee! :) Tarkoitus olisi tällä kertaa pistää pystyyn pieni ständi kadunkulmaan ja myydä chaita. Vielä on muutama mutka matkassa, katsotaan saadaanko käytännön asiat järjestymään. Intoa kyllä riittäisi ;)

Reseptit muuttuvat, ainakin minulla, ja tämänhetkinen resepti on hieman erilainen. Siispä päätin päivittää sitä tänne blogin puolellekin. Seikkailtuani Helsingin Hämeentien etnisissä ruokakaupoissa löysin vihdoin sitä chaimasalaa ja oikein hyvää chaita teepusseissa.


1. Kattilaan 1,5 l vettä ja maitoa, puolet ja puolet
2. Levy päälle, vaikka täysille
3. Kattilaan seuraavat ainekset vesimaidon seuraksi:
  •  Mustaa teetä 2-4 teepussia
  • Chai-teepusseja 3-4 kpl
  • Tuoretta inkivääriä raastettuna tai paloina 1-3 cm
  • Mustapippuria pari kierrosta myllystä
  • Vihreitä kardemummoja (heh) puoli kourallista
  • Sokeria 2 rkl - 0,5 dl
4. Hämmennä, kunnes melkein kiehahtaa
5. Lisää kanelia
6. Siivilöi
7. Tadaa!

Tärkeintä on mielestäni tehdä sellaista, mistä itse pitää. Siispä voit ihan huoletta tehdä pelkkään veteen tai maitoon ja käyttää juuri niitä mausteita, mistä itse pidät eniten :) Mä olen huomannut tykkääväni eniten nimenomaan täyteläisestä chaista, jossa on aavistuksen verran enemmän kardemummaa, mustapippuria, kanelia ja inkivääriä.

Kivoja helmikuisia päiviä!

<3: H

P.S. Kyllä sen saa antaa kiehahtaakin, etenkin jos kanelin lisää vasta jälkikäteen. Kaneli nimittäin saattaa mennä kitkeräksi keitettäessä. Mutta... Jos sen antaa kiehua ja kääntää katseensa edes hetkeksi pois, lopputulos voi olla tämä:

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Kalakeittoa thaimeiningillä

Tällä kertaa liemeen joutui Pangasius. Aika hajutonta ja mautonta, mutta sopi hyvin tähän muuten maukkaaseen ja mausteiseen keittoon. Pangasiuksen sijaan voisi ihan hyvin käyttää jotakin muuta vaaleaa kalaa, tai vaikkapa kanaa, katkarapuja, herkkusieniä tai riisinuudelia. Tai laittaa runsaammin sipulia ja tomaattia.

Tähän liemeen heitin seuraavat ainekset seuraavassa järjestyksessä
  • Muutamat pangasiusfileet
  • Kaksi tölkkiä kookosmaitoa
  • Vettä ehkä pari litraa
  • Mausteeksi seuraavia:
    • 1 kokonainen tuore chili
    • punaista currytahnaa 2 tl
    • valkosipuli-inkivääritahnaa 2 rkl
    • thaikalakastiketta ehkä n. 1/2 dl
    • soijakastiketta 2 rkl
    • makeaa chilikastiketta 3 rkl
    • tom yam-tahnaa 1 rkl
  • 500g tomaattimurskaa, koska laiskotti ja oli nälkä
  • Kaksi isoa sipulia siivuina, olisi voinut olla useampikin
  • Limemehua ja sitruunamehua n. 1 dl
  • Lopuksi ruukullinen tuoretta korianteria
Toivottavasti saat tästä inspiraatiota hieman maukkaampiin kalakeittoihin! Mausteita ja muita voi varmasti muokata mielensä mukaan.

Niin, ja vuosikin tais tuossa blogitauon aikana vaihtua, joten...
Hyvää tätä vuotta!

<3: H

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Kotitekoinen salsa

Jos salsan tekee itse, siinä säästää rahassa ja säästyy itse lisäaineilta. Samalla vaivalla voi myös tehdä purkillisen mietoa salsaa ja toisen tulista. Sitä paitsi, ainakin tästä salsasta tuli vähintään yhtä hyvää kuin kaupan salsasta!


Tarvitset
  • tuoretta tomaattia tai n. 500g valmista tomaattimurskaa
  • sipulia, vaikkapa kaksi
  • valkosipulinkynsi tai vaikka kokonainen yksikyntinen valkosipuli
  • tuore chili tai chilijauhetta maun mukaan, kaikkein herkimmät voivat jättää chilin pois ja korvata paprikalla
  • (paprikaa)
  • öljyä sipulin kuullottamiseen
  • tuoretta korianteria kourallinen tai pari, vaihtoehtoisesti pari teelusikallista kuivattua
  • suolaa maun mukaan
  • (sokeria)
  • mustapippuria maun mukaan
  • (muutama rkl sitruuna- tai limemehua)
  • (kuminaa)
  • (tomaattipyrettä)
  • (muita mausteita maun mukaan, esim. oregano)
Sipuli ja valkosipuli kuullotetaan (oliivi-)öljyssä pannulla. Tomaatit pieninä paloina kattilaan, tuoreista voi mielellään ottaa kuoret pois, kun ne alkavat irtoamaan. Kaikki sälä ja mausteet vaan sekasin kattilaan ja salsan voi kiehauttaa. Jos koostumus ei miellytä, sekaan voi heittää vielä tomaattipyrettä. Jos maustaa esim. oreganolle, se kannattaisi laittaa joukkoon vasta lopuksi.

Sitten vain tarjolle tai kuumana puhtaisiin lasipurkkeihin hetkeksi venaamaan.


Nam!

maanantai 25. marraskuuta 2013

Kräkkereitä

Voileipäkeksi, suolakeksi, näkkäri... Mikäköhän olisi sopiva nimitys näille kuiville ja rapsakoille sipsiä paksummille, maustetuille keksintapaisille. Kutsunpa niitä kräkkereiksi (engl. cracker).

Teki mieli kokeilla tehdä kräkkereitä itse, koska osaan kaupan valikoimasta olen kyllästynyt, osassa on kaikenlaista ylimääräistä koodia, osa on aika kalliita ja kotitekoisista voi tehdä vaikka poron muotoisia näin pikkujouluaikaan! :) Ajattelin, että tässä lajissa pääsee varmaan aika paljon soveltamaan, eikä aineksiin mene montaakaan penniä. Tottahan tuo.

Kokeilin muutamaa erilaista. Ensimmäinen yritys sai inspiraatiota gluteenittomasta rosmariinikräkkerireseptistä. Lopputulos oli kuitenkin jotain aivan muuta. Alkuperäiset näyttivät huomattavasti herkullisemmilta kuin poroksi palaneet poroni.

Tässä suomennettu alkuperäinen resepti, perässä oma sovellutukseni

4 dl mantelijauhoa
1/2 tl (meri)suolaa
2 rkl tuoretta, hienonnettua rosmariinia
1 rkl oliiviöljyä
1 muna

1. sekoita kuivat aineet keskenään suuressa kulhossa
2. vatkaa muna ja oliiviöljy keskenään toisessa kulhossa
3. yhdistä
4. pyöritä taikina palloksi ja kauli kahden leivinpaperin välissä ohueksi levyksi
5. poista päällimmäinen leivinpaperi ja siirrä pellille
6. leikkaa esim. pitsaleikkurilla mukavan muotoisiksi paloiksi
7. paista 175 asteessa (vajaa) vartti, kunnes saa hieman väriä
8. anna jäähtyä

eipä paljoa ollut tuota mantelijauhetta...

muna + öljy vaahdoksi
tähän vielä lisäksi jauhot
Meillähän ei ollut mantelijauhoa eikä merisuolaa, saatika tuoretta rosmariinia. Gluteenittomuus lensi ulos ikkunasta kun mantelijauhe (huom. eri kuin mantelijauho) sai jatkoksi grahamjauhoja. Merisuolan sijaan meillä käytetään ruususuolaa ja rosmariinit oli ihan kivoja kuivattunakin. Lisäsin taikinaan myös jossain vaiheessa vettä, kun oli niin kuivaa ja mureni käsiin. Uunikin taisi olla 200 asteessa, hups.




kebablihaa? taikina täytyi siirtää leivinpaperille, jotta poroja ei täytyisi siirtää leikkaamisen jälkeen


Kekseistä tuli ihan kivoja, mutta... Jos kokeilen näitä toiste, aion kyllä hommata tuota mantelijauhoa ja noudattaa alkuperäistä reseptiä.

kun porot alkoivat turhauttaa... lisäsin vielä vähän vettä ja jauhoja, niin taikinasta tuli hieman helpommin käsiteltävää

Seuraava resepti haki inspistä hunajaisista kaurakräkkereistä ja tällä kohtaa kykenin noudattamaan reseptiä hieman paremmin, mikä näkyi ja maistuikin lopputuloksessa. Näistä tuli tosi herkullisia! :)

Tässä resepti suomeksi pienin muutoksin

1 dl (hieman kukkurallinen) kaurahiutaleita (meillä käytetään kaurahiutaleita+kauraleseitä)
1,5 dl  kokojyvävehnäjauhoja (tai grahamjauhoja tms)
2 rkl sokeria (tällä kertaa ruokokidesokeria)
1/4 tl suolaa (jälleen ruususuolaa)
1/2 tl leivinjauhetta
hyppysellinen kanelia
4 rkl voita palasina
3 rkl hunajaa (juoksevaa tai semijuoksevaa)
1/4 tl vaniljaa (tai vähän reilummin vaniljasokeria)
2 rkl vettä

Sekoitin kuivat aineet keskenään. Koska meillä ei ollut juoksevaa hunajaa, lämmitin sekä hunajan, veden että voin mikrossa keskenään, jolloin ne sekoittuivat mukavan tasaisesti. Sitten vaan kaikki sekaisin!




Palloksi -> leivinpaperille -> levyksi -> paloiksi -> uuniin 200 asteeseen -> uunista ulos ennen kuin palavat! :)

Ennen kuin laitoin uuniin, sivelin niitä hieman vedellä ja ripottelin kaurahiutaleita päälle koristeeksi.

Maistuivat herkullisilta brien ja passionhedelmähilon kanssa!

Kolmannet kräkkerit heitin vähän hatusta.
  • Grahamjauhoja + normijauhoja fiiliksen mukaan
  • Hieman öljyä
  • Mausteita (pippuria, suolaa, sokeria, valkosipulijauhetta, reilusti paprikajauhetta)
  • Vettä sen verran, että tuli kiva koostumus
Näistä muotoilin mm. tähtiä piparkakkumuotilla :) Ennen uuniin laittamista sivelin näitäkin hieman vedellä ja ripottelin suolamyllystä suolaa päälle. Uuni oli jälleen 200 asteessa. Tuli hauskoja ja rapsakoita!




Kräkkerit kannattaa säilöä ilmatiiviisiin purkkeihin, mutta ei niiden kauaa kannata antaa siellä lojua. Parhaita ne ovat tuoreina. Joidenkin lähteiden mukaan ne säilyvät viikonkin hyvinä, toisten mukaan ne kannattaa popsia muutaman päivän sisällä.

purkit päätyivät kahvihyllylle

tiistai 19. marraskuuta 2013

Kerrossalaatti texmex-tyyliin

Kerrossalaatin voi koota mieleisistään aineksista ja parhaalta se näyttää lasikulhossa, jossa kerrokset pääsevät näyttäytymään komeina ja värikkäinä.


Tällä kertaa ruokalistalla on kerrossalaattia texmex-tyyliin. Aineksina
  • tacomaustettua jauhelihaa (lämpimänä)
  • jäävuorisalaattia
  • kurkkua
  • paprikaa
  • fetaa
  • kermaviilikastiketta
  • salsaa (lämpimänä)
  • maissia (lämpimänä)
  • tacosipsejä
Tähän sopisi loistavasti myös
  • oliivit (ei satu löytymään jääkaapista tällä hetkellä)
  • cheddarjuusto tai cheddarkastike
  • tomaatti ja sipuli (niille olen allerginen)
  • tummat pavut
  • jauhelihan sijaan tai jopa lisäksi broileri (lihan voi tietenkin myös jättää pois kokonaan)
  • tai miksei vaikkapa avokado?
Me tykätään vähän tulisemmasta, joten jauhelihan seassa on samaa poblano-chiliä, jota löytyy kermaviilikastikkeesta ja salsa on sitä tulisempaa sorttia.


Kermaviilikastikkeessa on hiukan suolaa, pippuria ja sokeria sekä reilusti poblano-chiliä. Poblano on isokokoinen, mieto vihreä chili, jota ainakin Jyväskylässä myydään Herkussa.

Tietenkin salaatin voi myös koota valmiiksi annoksiksi lautasille tai laittaa esille niin, että jotkin ainekset ovat erillään. Silloin se on helpompi säilyttää seuraavaankin päivään, jos tarvitsee.